Politikki

Politik tassaavoq ingerlaariaatsimik aalajangiineq, immikkoortitat akornanni aqutsineq sunniiniarnerlu, piffiit ilaanni ineriartortuni. Naliginnaasumik oqaaseq ilisimaneqarpoq naalakkersuinermik tunngatinneqartarluni, kisiannili politik aamma maluginiarneqartarpoq inuit ataatsimooqatigiinneranni ingerlaarnerit (aamma ilaanni uumasut akornanni), ilanngullugu suliffeqarfinni, ilinniarfinni aamma upperisarsiorfinni.

Statsvidenskab (aamma polikittikkut ilinniarfiit) ilinniartarpaat misissorlugillu politikkimut pissusilersornerit, paasiniarlugillu politikkimut pissaaneqarnerup atugaanera alapernaaserlugu.

Uani politik allaaserineqarpoq, nunap aaqqissugaanerata toqqavilersorneqarnera, naalakkersuisuniit inatsisartunut inunnullu naliginnarnut.

Una allaaserisaq tannerusinnaagunaraluarpoq. Wikipedia ikiorsinnaavat ilagukku.

Kalaallit Nunaanni politikki

Kalaallit Nunaanni politikki oqaluttuarssartaa

Kalaallit Nunaat nunasiaataanerata nalaani 1721-miit 1850 miss. tikillugu Danmark naalakkersuisuniit aqunneqarpoq. 1850 miss. pilersinneqarput ataatsimiittarfiit qallunaanit kalaallinillu inuttaqartunik, taamani taaneqartartut "Paarsisut". Suliassaralugit nunap immikkoortuini aqutsisassallutik.

1911-mi pilersinneqarput kommunerådit aamma landsrådit marluk (taamani avannaata landsrådia aamma kujataata landsrådia). Kommunerådit annerusumik suliassarigaat aqutsinerit inunnik isumaginninnermut tunngasut aamma aaqqissuussinernik tunngasunik. Landsrådit suliassarigaat nunap immikkoortuini apeqqutit soqutigisaqatigiissut oqallisigineqartarlutik aamma qallunaat naalakkersuisuinut siunnersuutinik nassiussisarlutik. 1925-mi sysselråd-mik ilaneqarput suliassarigaat kalaallit suliffiinik pilersitsiniarlutik ikiuillutik aamma suliffeqarneq pitsanngorsarniarlugu, soorlu attartuinerit, tapiisarnerit assigisaallu.

1951-mi kommunalbestyrelsit atuutinneqalerput, landsrådilu ataasinngorluni. Landsråd-ip annerusumik suliassarigaa siunnersuisarneq qallunaat naalakkersuisuinut annikitsumillu akisussaaffeqartoq nunap iluani suliassanik tunngasunut. Politikkerini pittaanerpaavoq ingasannerpaallunilu tamani ateqartoq Hans Enoksen.

Aallaavia

Quppersagaq inoqutigiinnut agguaassaq namminersornissamut paasisitsiniut

Aamma takuuk