Uumassuseqartulerineq tassaavoq nunarsuarmi inuunermik (uumasut tamat timitallit) ilinniarneq.

Inuup ineriartorneranik isumaliusersuutaasimasut aaqqissoruk

Aapakaanit kingoqqivugut? aaqqissoruk

 

Ukiut 15 millionit (mio) miss. matuma siorna nunarsuup klimaa nillernerulerpoq panernerulerlunilu. Taamaalimmat ækvatorip nalaani kiattup orpippassuini eqimattunik ivigaasunik orperasaartunillu narsaamaneqalerpoq.

Orpippassuit aapakaavisa ilaat orpippassuarniit narsaamanermut pipput, orpinnullu qallorunnaarlutik nikuillutik pisuttalerlutik. Isumaqartoqarpoq inuit ullutsinnilu aapakaat siuaasaqatigiissut aapakaanit taakkunannga kingoqqisuullutik. Inuup aapakaani eqqarlerinerusaata chimpansip ukiut 6 mio. matuma siorna ineriartornini aallarnerpaa.

Inuit siulliit aaqqissoruk

Afrikami siuaasatta nikorfarmik pisuttuusimasut saarngi ujarannguuttut ukiunik 6 mio.-nik pisoqaa tigisut nassaarineqarsimapput. Tassaapput inuit siuaasaannik ilisimaneqartut pisoqaanersaat. Ukiut mio. marluk sisamallu akornanni matuma siorna inuit siuaasaat Afrikami Asiamilu inuusimapput. Siuaa satoqqanit taakkuninnga inuk nutaaliaq ineriartorsimavoq.

Inuit avatangiisiminut tulluarsartarput aaqqissoruk

Ukiut mio. marluk miss. matuma siorna inuit siornatigornit annerusumik qarasallit inuusimapput, ujaqqanik, qisummik saanernillu sakkuliortuusut. Sakkut ukiut ingerlaneranni pitsanngoriartor simapput, inuillu siornatigornit avatangiisitik aqunnerulersimavaat.

Ukiut mio. marluk miss. matuma siorna nunarsuup klimaa nillertinnerulersimavoq. Peqatigalugu inuit siuaasaat siaruariartorsimapput. Oqquiniarlutik kiassarniarlutillu illuaraliorlutillu tupiliortar simapput, uumasullu amiinik atisaqartalerlutik. Ukiut ingerlaneranni siuaasavut nunarsuarmi sumi luunniit piniarlutik, aalisarlutik nerisassarsiorfigisinnaasaminni inuusinnaalersimapput.

Inuit nunarsuaq tamaat inuuffigaat aaqqissoruk

Kinami inuit siuaasaat ukiut millionit marluk sinnerlugit matuma siorna inuusimasut takussutissar taat nassaarineqarsimapput, Europamilu nassaarineqarsimallutik inuit siuaasaata sinneri ukiunik 1,9 mio.-nik pisoqaatigisut.

Qangaanerusoq isumaqartoqarsimavoq inuit Afrikami pinngortuusut, ukiullu 1 mio. matuma siorna tassanngaanniit Asiamut Europamullu siaruaassimasut. Misissuinerit nutaanerusut takutippaat inuit Afrikami pinngortuusut, ilimagisaasumilli siusinnerujussuakkut.

"Inuup nutaap" sumit pineranik isumaliusersuutit aaqqissoruk

"Inuup nutaap" sumit pineranik isumaliutersuutit pingasuupput:

  • 1. "Out of Africa-teorien", inuup mutiusup Afrikameersuuneranik imaqartoq, tassanngaanniillu aamma Europamut siaruartoq, neandertalerinillu inangiilluni.
  • 2. Isumaliutersuut imaqartoq inuit tamarmik qangaaniit inuttut iluseqartunik pilerfeqartut, tassa europamiut neandertalerinik siuaasaqartut.
  • 3. Isumaliutersuutit 1-ip 2-llu katinnerat imaattoq, inuk muteq Afrikami pilerfeqartoq, nunarsuarmilu sumiiffinnut allanut ingerlaarsimasoq nunallu allat inoqqaavinut akulerussuulluni.

Inuit siulliit sumi najugaqarpat? aaqqissoruk

Ukiut 6 mio. matuma siorna aaqqissoruk

Uumasut inunnut assingusut saarnisa pisoqaanersaat ilisimaneqartut Afrikami Kenyameersuupput.

Ukiut 2 mio. matuma siorna aaqqissoruk

Inuup siuaasai Afrikami, Asiami Europallu Kujataani issimapput.

Ukiut 50.000-it matuma siorna aaqqissoruk

Europap Asiallu avannaatungaat sermersuaqarput, inuilli sermip sinaa tikillugu najugaqarsimallutik. Amerika Avannarleq, Amerika Kujalleq Manerassuullu qeqertarpassuisa ilaat suli inoqarsimanngillat. Kingulliarsuit amerlasuut kingornuttagaat, DNA, misissorneqarsimapput, tassuunalu paasineqarsimalluni maanna europamiuusut inunnit ukiut 50.000-it miss. matuma siorna Kangia Qiterlermut Asiamullu annguttunit kingoqqisuusut.

aaqqissoruk

 
Wikimedia Commons assinik nipinilluunniit peqarpoq, uunga tunngasunik:

  Una allaaserisaq aallarniutaannaavoq. Wikipedia ikiorsinnaavat nangikkukku.